1930
Norjan Oslon FIS-kongressissa FIS puheenjohtaja Ivar Holmquist sanoi hymyillen: “Syöksy- ja pujottelukilpailuja voidaan järjestää.” Norjan Hiihtoliitto suostui muiden pohjoismaiden suostumuksella (Ruotsi ja Suomi) hyväksymään päätöksen uudesta kisamuodosta, vaikka ennakko-odotukset olivat että pohjoismaat olisivat vastustaneet ehdotusta. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti ja tämä yksinkertainen lause muutti radikaalisti hiihtomaailman.
1934
Suomen Naisten Liikuntakasvatusliitto (SNNL) lähetti puheenjohtaja Kaarina Karin ja toiminnanjohtaja Anna Lehtosen johdolla retkikunnan tutkimusmatkalle Länsi-Lappiin. Retken tuloksena ensimmäinen naisten tunturihiihtokurssi pidettiin 1934 Pallastunturilla. Tästä kurssista käynnistyi Suomen Lapin hiihtomatkailu ja syntyi tunturihiihto, joka oli kotimainen vastine keski-eurooppalaiselle alppihiihdolle.
Suomen ensimmäisen slalom-rinteen vihkiäiset pidettiin 14.1.1934. Bad Grankullan johtajana toimi urheiluvälinetehtailija Arno Hohenthal, jonka myötävaikutuksella Kauniaisten pujottelurinne rakennettiin Erkki Penttilän suunnitelmien mukaan.
Sunnuntaina 18.3.1934 kello 11.00 aloitettiin Puijon rinteessä Suomen ensimmäinen pujottelukilpailu. Uutuuden viehätys oli tuonut katsomoon 6 000 ihmistä, joka oli Puijon kisojen siihenastisen ennätysyleisön.
(Kuva: Mita Lemström kotialbumi)
1966
Vuonna 1966 Kauniaisten Ulf Ekstam (1941‒) laski toiseksi Kleinwalsertalin FIS:n A-kisoissa, jotka vastasivat nykyistä alppihiihdon maailmancupia (alkoi 1967). Ulf Ekstam oli 1960-luvun laskijoiden joukossa todellinen tekniikkataituri, jonka taidot vetivät vertoja alppimaiden parhaille laskijoille.
1966
Vuonna 1966 Antti-Jussi Tiitola (1936‒2021) osti Teksoglassilta suksien valmistuksessa käytetyt koneet ja ryhtyi valmistamaan Titan-merkkisiä suksia, ensimmäisiä suomalaisia suksia. Parhaimmillaan Titan valmisti lähes 20 000 paria suksia vuodessa. Vuonna 1972 Tiitola myi koneensa Karhulle ja ryhtyi itse Karhun tuotekehityspäälliköksi. Karhulle hän kehitti muun muassa maailman ensimmäiset modernit telemark-sukset.
1968
Kalevi Häkkisen (1928‒2017) elämäntarina alppihiihtäjänä on ainutlaatuinen. Pitkän uransa aikana hän ennätti olla kilpalaskija, kansainvälinen hiihdonopettaja, nopeuslaskija, maajoukkuevalmentaja ja alppihiihtovaikuttaja. Nopeuslaskun maailmanmestaruuden hän voitti vuonna 1968. Vuonna 1970 Häkkinen ylitti ensimmäisenä laskijana 180 km/h rajan. Nopeuslasku-uraansa Häkkinen jatkoi 2000-luvulle saakka. 200 km/h rajan hän ylitti 60-vuotiaana.
1973
Riitta Ollikka-Laksola (1956-) oli ensimmäinen suomalainen, joka pääsi maailmancupin pisteille. Historiallinen hetki koettiin Grindelwaldin syöksylaskussa vuonna 1973. Juniorien EM-kisojen hopea vuonna 1974 oli Suomen ensimmäinen arvokisamitali kautta aikojen. Lisäksi hän teki suomalaisnaisten arvokisadebyytin Sankt Moritzin MM-kisoissa vuonna 1974 ja olympiarinteillä Innsbruckissa 1976.
1974
Roger Talermo (1955‒2024) järjesti Nuuksiossa vuonna 1974 Suomen ensimmäiset freestyle kurssit. Hän organisoi Suomulla Suomen ensimmäiset freestyle kisat pääsiäisenä 1977 ja otti freestylen hiihtokoulun opetusohjelmaan. Laskettelun intohimo pysyi mukana Talermon pitkän yritysjohtajan uralla, jonka aikana hän toimi mm. Salomonin kaupallisena johtajana Ranskassa, Atomicin toimitusjohtajana Itävallassa sekä Amer Sportsin toimitusjohtajana. Talermo vaikutti alppilajien mahdollisuuksiin myös Suomen Olympiakomitean puheenjohtajan roolissa sekä Kansallisten Olympiakomiteoiden maailmanliiton (ANOC) hallituksen Euroopan edustajana.
1987
Tarja Mulari (1965‒) oli maailman nopein nainen suksilla vuosina 1987‒1991. Hän voitti lajin MM-hopeaa vuonna 1987 ja maailmancupin vuonna 1987. Vuonna 1988 Mulari laski maailmanennätyksen nopeudella 214,413 km/h. Albertvillen olympialaisissa vuonna 1992 nopeuslasku oli näytöslajina ja Mulari voitti kultamitalin nopeudella 219,245 km/h, joka oli myös maailmanennätys. Tulos pysyi maailman ennätyksenä vuoteen 1995 saakka.
1996
Janne Leskinen (1971-) kruunasi uransa yltämällä 4. sijalle Sierra Nevadan MM-kisojen supersuurpujottelussa. Kaudella 1996 Leskinen sijoittui Super-G:n maailmancupissa sijalle 16., mikä jäi hänen uransa parhaaksi kaudeksi. Leskinen päätti urheilu-uransa keväällä 1998 ja sijoittui kolme kertaa maailmancupin yksittäisissä tuloksissa kymmenen parhaan joukkoon.
(Kuva: AGENCE ZOOM/Agence Zoom)
1998
Sami Mustonen (1977‒) ylsi aktiiviurallaan freestylehiihdon olympiamitalistiksi. Hän saavutti pronssia Naganon olympialaisten kumparelaskussa vuonna 1998. Mustonen sijoittui pronssille vuoden 1999 Meiringenin MM-kilpailussa, jossa Suomi otti historiallisen kolmoisvoiton.
(Kuvat: AGENCE ZOOM/Agence Zoom)
2001
Sami Uotila (1976-) laski ensimmäisenä suomalaisena miesalppihiihtäjänä maailmancupin palkintokorokkeelle, sijoittuaan Italian Alta Badian suurpujottelussa 3. sijalle. Uotila laski toistamiseen 3. sijalle Slovenian Kranjska Goran suurpujottelussa 2003. Uotila laski uransa aikana 11 kertaa kymmenen parhaan joukkoon alppihiihdon maailmancupissa ja päätti urheilu-uransa vuonna 2007.
2002
Janne Lahtela voitti kultamitalin vuoden 2002 olympialaisissa Salt Lake Cityssä ensimmäisenä suomalaisena freestylehiihtäjänä. Kaikkiaan Lahtela osallistui talviolympialaisiin viisi kertaa. Lopettaessaan uransa 32-vuotiaana vuonna 2006 hän oli kilpaillut kumparelaskun maailmancupissa 17 vuoden ajan, voittanut osakilpailun 20 kertaa ja kokonaiskilpailun kolmesti.
2008
Marcus Sandell (1987-) on nuorin suomalainen miesalppihiihtäjä maailmancupin finaalissa 20v ja 5 kk ikäisenä. Italian Bormion maailmancup finaalin suurpujottelukisassa, jossa Sandell laski 8. sijalle, Sandellista tuli myös nuorin suomalainen miesalppihiihtäjä jonka maailmancupin lähtönumero on arvottu 15. parhaan joukosta.
2013
Marcus Sandell laski 4. sijalle Saksan Garmisch-Partenkirchenin suurpujottelun maailmancupissa, jäädessään 10 sadasosaa palkintokorokkeelta. Sijoitus jäi Sandellin parhaaksi maailmancup tulokseksi. Sandell laski uransa aikana kolme kertaa viiden parhaan joukkoon ja 16 kertaa kymmenen parhaan joukkoon. Marcus Sandellin 12 vuotta pitkä maailmancup ura päättyi vuoden 2017 USA:n Beaver Creekin maailmancupin suurpujottelukisaan.
2014
Martti Uusitalo valittiin FIS Councilin jäseneksi. Vuonna 2022 Uusitalo valittiin FIS varapuheenjohtajaksi. Uusitalon vaikuttava ja merkittävä ura alppihiihdossa alkoi Suomen alppimaajoukkueen urheilijana 90-luvulla, jonka jälkeen hän toimi naisten alppimaajoukkueen päävalmentajana. Uusitalo toimi myös Hiihtoliiton alppi- ja freestylehiihdon lajijohtajana ennen siirtymistään FIS alppilajien koordinaattoriksi. Myöhemmin urallaan Uusitalo toimi vaateyritys Haltin toimitusjohtajana ja on nykyään AB Patrol Trading Oy:n toimitusjohtaja.
2024
Elian Lehto (2000-) laski Suomen kautta aikojen parhaan syöksyn maailmancup tuloksen sijoittumalla 11. sijalle Itävallan Kitzbühelissa. Lehto toistaa 11. sijansa heti seuraavan päivän syöksykisassa. Lehdosta tuli ensimmäinen suomalainen miesalppihiihtäjä, joka lunasti itselleen paikan syöksyn maailmancupin finaaliin.
1930
Norjan Oslon FIS-kongressissa FIS puheenjohtaja Ivar Holmquist sanoi hymyillen: “Syöksy- ja pujottelukilpailuja voidaan järjestää.” Norjan Hiihtoliitto suostui muiden pohjoismaiden suostumuksella (Ruotsi ja Suomi) hyväksymään päätöksen uudesta kisamuodosta, vaikka ennakko-odotukset olivat että pohjoismaat olisivat vastustaneet ehdotusta. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti ja tämä yksinkertainen lause muutti radikaalisti hiihtomaailman.
1934
Suomen Naisten Liikuntakasvatusliitto (SNNL) lähetti puheenjohtaja Kaarina Karin ja toiminnanjohtaja Anna Lehtosen johdolla retkikunnan tutkimusmatkalle Länsi-Lappiin. Retken tuloksena ensimmäinen naisten tunturihiihtokurssi pidettiin 1934 Pallastunturilla. Tästä kurssista käynnistyi Suomen Lapin hiihtomatkailu ja syntyi tunturihiihto, joka oli kotimainen vastine keski-eurooppalaiselle alppihiihdolle.
Suomen ensimmäisen slalom-rinteen vihkiäiset pidettiin 14.1.1934. Bad Grankullan johtajana toimi urheiluvälinetehtailija Arno Hohenthal, jonka myötävaikutuksella Kauniaisten pujottelurinne rakennettiin Erkki Penttilän suunnitelmien mukaan.
Sunnuntaina 18.3.1934 kello 11.00 aloitettiin Puijon rinteessä Suomen ensimmäinen pujottelukilpailu. Uutuuden viehätys oli tuonut katsomoon 6 000 ihmistä, joka oli Puijon kisojen siihenastisen ennätysyleisön.
(Kuva: Mita Lemström kotialbumi)
1966
Vuonna 1966 Kauniaisten Ulf Ekstam (1941‒) laski toiseksi Kleinwalsertalin FIS:n A-kisoissa, jotka vastasivat nykyistä alppihiihdon maailmancupia (alkoi 1967). Ulf Ekstam oli 1960-luvun laskijoiden joukossa todellinen tekniikkataituri, jonka taidot vetivät vertoja alppimaiden parhaille laskijoille.
1966
Vuonna 1966 Antti-Jussi Tiitola (1936‒2021) osti Teksoglassilta suksien valmistuksessa käytetyt koneet ja ryhtyi valmistamaan Titan-merkkisiä suksia, ensimmäisiä suomalaisia suksia. Parhaimmillaan Titan valmisti lähes 20 000 paria suksia vuodessa. Vuonna 1972 Tiitola myi koneensa Karhulle ja ryhtyi itse Karhun tuotekehityspäälliköksi. Karhulle hän kehitti muun muassa maailman ensimmäiset modernit telemark-sukset.
1968
Kalevi Häkkisen (1928‒2017) elämäntarina alppihiihtäjänä on ainutlaatuinen. Pitkän uransa aikana hän ennätti olla kilpalaskija, kansainvälinen hiihdonopettaja, nopeuslaskija, maajoukkuevalmentaja ja alppihiihtovaikuttaja. Nopeuslaskun maailmanmestaruuden hän voitti vuonna 1968. Vuonna 1970 Häkkinen ylitti ensimmäisenä laskijana 180 km/h rajan. Nopeuslasku-uraansa Häkkinen jatkoi 2000-luvulle saakka. 200 km/h rajan hän ylitti 60-vuotiaana.
1973
Riitta Ollikka-Laksola (1956-) oli ensimmäinen suomalainen, joka pääsi maailmancupin pisteille. Historiallinen hetki koettiin Grindelwaldin syöksylaskussa vuonna 1973. Juniorien EM-kisojen hopea vuonna 1974 oli Suomen ensimmäinen arvokisamitali kautta aikojen. Lisäksi hän teki suomalaisnaisten arvokisadebyytin Sankt Moritzin MM-kisoissa vuonna 1974 ja olympiarinteillä Innsbruckissa 1976.
1974
Roger Talermo (1955‒2024) järjesti Nuuksiossa vuonna 1974 Suomen ensimmäiset freestyle kurssit. Hän organisoi Suomulla Suomen ensimmäiset freestyle kisat pääsiäisenä 1977 ja otti freestylen hiihtokoulun opetusohjelmaan. Laskettelun intohimo pysyi mukana Talermon pitkän yritysjohtajan uralla, jonka aikana hän toimi mm. Salomonin kaupallisena johtajana Ranskassa, Atomicin toimitusjohtajana Itävallassa sekä Amer Sportsin toimitusjohtajana. Talermo vaikutti alppilajien mahdollisuuksiin myös Suomen Olympiakomitean puheenjohtajan roolissa sekä Kansallisten Olympiakomiteoiden maailmanliiton (ANOC) hallituksen Euroopan edustajana.
1987
Tarja Mulari (1965‒) oli maailman nopein nainen suksilla vuosina 1987‒1991. Hän voitti lajin MM-hopeaa vuonna 1987 ja maailmancupin vuonna 1987. Vuonna 1988 Mulari laski maailmanennätyksen nopeudella 214,413 km/h. Albertvillen olympialaisissa vuonna 1992 nopeuslasku oli näytöslajina ja Mulari voitti kultamitalin nopeudella 219,245 km/h, joka oli myös maailmanennätys. Tulos pysyi maailman ennätyksenä vuoteen 1995 saakka.
1996
Janne Leskinen (1971-) kruunasi uransa yltämällä 4. sijalle Sierra Nevadan MM-kisojen supersuurpujottelussa. Kaudella 1996 Leskinen sijoittui Super-G:n maailmancupissa sijalle 16., mikä jäi hänen uransa parhaaksi kaudeksi. Leskinen päätti urheilu-uransa keväällä 1998 ja sijoittui kolme kertaa maailmancupin yksittäisissä tuloksissa kymmenen parhaan joukkoon.
(Kuva: AGENCE ZOOM/Agence Zoom)
1998
Sami Mustonen (1977‒) ylsi aktiiviurallaan freestylehiihdon olympiamitalistiksi. Hän saavutti pronssia Naganon olympialaisten kumparelaskussa vuonna 1998. Mustonen sijoittui pronssille vuoden 1999 Meiringenin MM-kilpailussa, jossa Suomi otti historiallisen kolmoisvoiton.
(Kuvat: AGENCE ZOOM/Agence Zoom)
2001
Sami Uotila (1976-) laski ensimmäisenä suomalaisena miesalppihiihtäjänä maailmancupin palkintokorokkeelle, sijoittuaan Italian Alta Badian suurpujottelussa 3. sijalle. Uotila laski toistamiseen 3. sijalle Slovenian Kranjska Goran suurpujottelussa 2003. Uotila laski uransa aikana 11 kertaa kymmenen parhaan joukkoon alppihiihdon maailmancupissa ja päätti urheilu-uransa vuonna 2007.
2002
Janne Lahtela voitti kultamitalin vuoden 2002 olympialaisissa Salt Lake Cityssä ensimmäisenä suomalaisena freestylehiihtäjänä. Kaikkiaan Lahtela osallistui talviolympialaisiin viisi kertaa. Lopettaessaan uransa 32-vuotiaana vuonna 2006 hän oli kilpaillut kumparelaskun maailmancupissa 17 vuoden ajan, voittanut osakilpailun 20 kertaa ja kokonaiskilpailun kolmesti.
2008
Marcus Sandell (1987-) on nuorin suomalainen miesalppihiihtäjä maailmancupin finaalissa 20v ja 5 kk ikäisenä. Italian Bormion maailmancup finaalin suurpujottelukisassa, jossa Sandell laski 8. sijalle, Sandellista tuli myös nuorin suomalainen miesalppihiihtäjä jonka maailmancupin lähtönumero on arvottu 15. parhaan joukosta.
2013
Marcus Sandell laski 4. sijalle Saksan Garmisch-Partenkirchenin suurpujottelun maailmancupissa, jäädessään 10 sadasosaa palkintokorokkeelta. Sijoitus jäi Sandellin parhaaksi maailmancup tulokseksi. Sandell laski uransa aikana kolme kertaa viiden parhaan joukkoon ja 16 kertaa kymmenen parhaan joukkoon. Marcus Sandellin 12 vuotta pitkä maailmancup ura päättyi vuoden 2017 USA:n Beaver Creekin maailmancupin suurpujottelukisaan.
2014
Martti Uusitalo valittiin FIS Councilin jäseneksi. Vuonna 2022 Uusitalo valittiin FIS varapuheenjohtajaksi. Uusitalon vaikuttava ja merkittävä ura alppihiihdossa alkoi Suomen alppimaajoukkueen urheilijana 90-luvulla, jonka jälkeen hän toimi naisten alppimaajoukkueen päävalmentajana. Uusitalo toimi myös Hiihtoliiton alppi- ja freestylehiihdon lajijohtajana ennen siirtymistään FIS alppilajien koordinaattoriksi. Myöhemmin urallaan Uusitalo toimi vaateyritys Haltin toimitusjohtajana ja on nykyään AB Patrol Trading Oy:n toimitusjohtaja.
2024
Elian Lehto (2000-) laski Suomen kautta aikojen parhaan syöksyn maailmancup tuloksen sijoittumalla 11. sijalle Itävallan Kitzbühelissa. Lehto toistaa 11. sijansa heti seuraavan päivän syöksykisassa. Lehdosta tuli ensimmäinen suomalainen miesalppihiihtäjä, joka lunasti itselleen paikan syöksyn maailmancupin finaaliin.