1930
Norjan Oslon FIS-kongressissa FIS puheenjohtaja Ivar Holmquist sanoi hymyillen: “Syöksy- ja pujottelukilpailuja voidaan järjestää.” Norjan Hiihtoliitto suostui muiden pohjoismaiden suostumuksella (Ruotsi ja Suomi) hyväksymään päätöksen uudesta kisamuodosta, vaikka ennakko-odotukset olivat että pohjoismaat olisivat vastustaneet ehdotusta. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti ja tämä yksinkertainen lause muutti radikaalisti hiihtomaailman.
1934
Suomen Naisten Liikuntakasvatusliitto (SNNL) lähetti puheenjohtaja Kaarina Karin ja toiminnanjohtaja Anna Lehtosen johdolla retkikunnan tutkimusmatkalle Länsi-Lappiin. Retken tuloksena ensimmäinen naisten tunturihiihtokurssi pidettiin 1934 Pallastunturilla. Tästä kurssista käynnistyi Suomen Lapin hiihtomatkailu ja syntyi tunturihiihto, joka oli kotimainen vastine keski-eurooppalaiselle alppihiihdolle.
Suomen ensimmäisen slalom-rinteen vihkiäiset pidettiin 14.1.1934. Bad Grankullan johtajana toimi urheiluvälinetehtailija Arno Hohenthal, jonka myötävaikutuksella Kauniaisten pujottelurinne rakennettiin Erkki Penttilän suunnitelmien mukaan.
Sunnuntaina 18.3.1934 kello 11.00 aloitettiin Puijon rinteessä Suomen ensimmäinen pujottelukilpailu. Uutuuden viehätys oli tuonut katsomoon 6 000 ihmistä, joka oli Puijon kisojen siihenastisen ennätysyleisön.
(Kuva: Mita Lemström kotialbumi)
1936
Helsingin Sanomissa kehuttiin Levitunturia jo keväällä 1936, jossa Levin vahvuuksiin hiihtokohteena lueteltiin esimerkiksi suhteellisen vaivattoman matkanteon ja erityisesti majoituksen sijainnin tunturin välittömässä yhteydessä.
1937
Ensimmäiset syöksy- ja pujotteluneuvojakurssit pidettiin Sallassa. Sallatunturilla ratkottiin myös ensimmäisen kerran syöksyn ja pujottelun Suomen mestaruudet (3. – 4.4.1937). Mestaruuden vei selvällä erolla muihin Erkki Penttilä (1905-2004).
1939
Gunnar Stenforsin (1903‒1955) ja Karl Ebb (1896-1988) osallistuivat ensimmäisinä suomalaisina alppihiihdon MM-kisoihin Puolan Zakopanessa. Stenfors osallistui suomenruotsalaisen hiihtoseuran SFS:n edustajana, Ebb matkusti kisoihin omalla kustannuksellaan.
1941
Toukokuussa 1941 Karl Ebb (1896-1988) oli perustamassa helsinkiläistä Slalom-Seuraa. Ebbin opastuksella seuran laskijat alkoivat harjoitella ympärivuotisesti. Talviset harjoitteluolot paranivat, kun Ebb rakennutti Kiianlinnaan (nykyinen Kalpalinna) Suomen ensimmäisen hiihtohissin vuonna 1951.
1943
Alppilajien SM-kisojen isäntänä toimii Fjällskidarklubben-37, joka järjesti SM-pujottelut Kauniaisten rinteessä. Naisten sarjat oli ensimmäistä kertaa mukana.
(Kuva: Mita Lemström kotialbumi)
1944
Suurpujottelua laskettiin ensimmäisen kerran Suomessa, paikkana oli Rovaniemen Ounasvaara.
1948
Vuonna 1948 Pentti Alonen (1925-2017) ja Aimo Vartiainen (1927-2023) osallistuivat ensimmäisinä suomalaisina olympialaisten alppilajeihin Sveitsin St. Moritzissa.
1952
Pentti Alonen pujottelee sijalle 14 Oslon olympialaisissa talvikisoissa. Sijoitus säilyy parhaana olympiapujottelun saavutuksena aina vuoteen 1992 saakka, jolloin Mika Marila yltää sijalle 12.
1962
Vuonna 1962 Kuusamon Matkailu ryhtyi osakkaaksi Rukatunturi Osakeyhtiöön, joka rakensi Rukalle Suomen ensimmäisen modernin hiihtokeskushotellin, Rukahovin.
1964
Talvella 1964 Eino Kalpala (1926-2022) perheineen hankkivat Kalpalinnaan Pohjoismaiden ensimmäiset lumitykit. Saman vuonna, Kittilän kunta hankki maata Levitunturilta ja rakensi nykyisten Levin eturinteiden paikalle pienen hissin.
1966
Vuonna 1966 Kauniaisten Ulf Ekstam (1941‒) laski toiseksi Kleinwalsertalin FIS:n A-kisoissa, jotka vastasivat nykyistä alppihiihdon maailmancupia (alkoi 1967). Ulf Ekstam oli 1960-luvun laskijoiden joukossa todellinen tekniikkataituri, jonka taidot vetivät vertoja alppimaiden parhaille laskijoille.
1966
Vuonna 1966 Antti-Jussi Tiitola (1936‒2021) osti Teksoglassilta suksien valmistuksessa käytetyt koneet ja ryhtyi valmistamaan Titan-merkkisiä suksia, ensimmäisiä suomalaisia suksia. Parhaimmillaan Titan valmisti lähes 20 000 paria suksia vuodessa. Vuonna 1972 Tiitola myi koneensa Karhulle ja ryhtyi itse Karhun tuotekehityspäälliköksi. Karhulle hän kehitti muun muassa maailman ensimmäiset modernit telemark-sukset.
1968
Kalevi Häkkisen (1928‒2017) elämäntarina alppihiihtäjänä on ainutlaatuinen. Pitkän uransa aikana hän ennätti olla kilpalaskija, kansainvälinen hiihdonopettaja, nopeuslaskija, maajoukkuevalmentaja ja alppihiihtovaikuttaja. Nopeuslaskun maailmanmestaruuden hän voitti vuonna 1968. Vuonna 1970 Häkkinen ylitti ensimmäisenä laskijana 180 km/h rajan. Nopeuslasku-uraansa Häkkinen jatkoi 2000-luvulle saakka. 200 km/h rajan hän ylitti 60-vuotiaana.
1973
Pertti Ruuskanen (1953‒2022) oli 1970-luvulla harvoja suomalaisia, jotka menestyivät kansainvälisissä kisoissa myös syöksylaskussa. Vuonna 1973 Ruuskanen oli Kitzbühelin syöksyssä 22. ja St. Moritzin MM-kilpailujen esikisojen syöksyssä 14.
1973
Riitta Ollikka-Laksola (1956-) oli ensimmäinen suomalainen, joka pääsi maailmancupin pisteille. Historiallinen hetki koettiin Grindelwaldin syöksylaskussa vuonna 1973. Juniorien EM-kisojen hopea vuonna 1974 oli Suomen ensimmäinen arvokisamitali kautta aikojen. Lisäksi hän teki suomalaisnaisten arvokisadebyytin Sankt Moritzin MM-kisoissa vuonna 1974 ja olympiarinteillä Innsbruckissa 1976.
1974
Roger Talermo (1955‒2024) järjesti Nuuksiossa vuonna 1974 Suomen ensimmäiset freestyle kurssit. Hän organisoi Suomulla Suomen ensimmäiset freestyle kisat pääsiäisenä 1977 ja otti freestylen hiihtokoulun opetusohjelmaan. Laskettelun intohimo pysyi mukana Talermon pitkän yritysjohtajan uralla, jonka aikana hän toimi mm. Salomonin kaupallisena johtajana Ranskassa, Atomicin toimitusjohtajana Itävallassa sekä Amer Sportsin toimitusjohtajana. Talermo vaikutti alppilajien mahdollisuuksiin myös Suomen Olympiakomitean puheenjohtajan roolissa sekä Kansallisten Olympiakomiteoiden maailmanliiton (ANOC) hallituksen Euroopan edustajana.
1976
Riitta Ollikka-Laksola on ensimmäinen suomalaisnainen olympiarinteillä. Hän laskee sijalle 17 pujottelussa Innsbruckin olympialaisissa talvikisoissa.
1986
Martti Kellokumpu (1963‒) voitti ensimmäisenä suomalaisena arvokisamitalin freestylessä, kun hän laski kumparelaskun MM-pronssille vuoden 1986 MM-kisoissa Ranskan Tignesissä. Vuonna 1987 hän voitti maailmancupin kokonaiskilpailun.
1987
Tarja Mulari (1965‒) oli maailman nopein nainen suksilla vuosina 1987‒1991. Hän voitti lajin MM-hopeaa vuonna 1987 ja maailmancupin vuonna 1987. Vuonna 1988 Mulari laski maailmanennätyksen nopeudella 214,413 km/h. Albertvillen olympialaisissa vuonna 1992 nopeuslasku oli näytöslajina ja Mulari voitti kultamitalin nopeudella 219,245 km/h, joka oli myös maailmanennätys. Tulos pysyi maailman ennätyksenä vuoteen 1995 saakka.
1992
Mika Marila (1973-) oli ensimmäinen suomalainen mies maailmancupin pisteillä pujottelussa sijoittumalla 29.11.1992 Sestrieren kisarinteessä sijalle 24. Marila laski kerran maailmancupin kymmenen parhaan joukkoon, sijoittumalla Vailin maailmancup pujottelussa 6. sijalle vuonna 1999.
1995
Minna Karhu (1971-) voitti uransa ensimmäisen kumparelaskun maailmancupin Kanadan Mont-Tremblantissa. Karhusta tuli ensimmäinen suomalaisnainen joka on voittanut kumparelaskun maailmancupin. Karhu voitti urallaan kaikkiaan 6 osakilpailua.
(Kuva: AGENCE ZOOM/Agence Zoom)
1996
Janne Leskinen (1971-) kruunasi uransa yltämällä 4. sijalle Sierra Nevadan MM-kisojen supersuurpujottelussa. Kaudella 1996 Leskinen sijoittui Super-G:n maailmancupissa sijalle 16., mikä jäi hänen uransa parhaaksi kaudeksi. Leskinen päätti urheilu-uransa keväällä 1998 ja sijoittui kolme kertaa maailmancupin yksittäisissä tuloksissa kymmenen parhaan joukkoon.
(Kuva: AGENCE ZOOM/Agence Zoom)
1998
Janne Lahtela (1974‒) on Suomen kautta aikojen menestynein freestylehiihtäjä. Naganon olympialaisissa vuonna 1998 kemijärveläinen Lahtela laski hopealle.
(Kuvat: AGENCE ZOOM/Agence Zoom)
1998
Sami Mustonen (1977‒) ylsi aktiiviurallaan freestylehiihdon olympiamitalistiksi. Hän saavutti pronssia Naganon olympialaisten kumparelaskussa vuonna 1998. Mustonen sijoittui pronssille vuoden 1999 Meiringenin MM-kilpailussa, jossa Suomi otti historiallisen kolmoisvoiton.
(Kuvat: AGENCE ZOOM/Agence Zoom)
1999
Janne Lahtela voitti kumparelaskun maailmanmestaruuden 1999 Sveitsin Meiringenissa.
1999
Lauri Lassila (1976‒) oli maailman parhaita kumparelaskijoita vuosituhannen vaihteessa. Vuonna 1999 Lassila voitti Meiringenin MM-kisoissa kumparelaskussa hopeaa. Maailmancupissa Lassila sijoittui toiseksi kaudella 1998–1999 ja kolmanneksi kausilla 1997–1998 ja 1999–2000.
1999
Kalle Palander (1977‒ ) voitti sensaatiomaisesti pujottelun kultamitalin Vailin MM-kisoissa vuonna 1999. Riitta Pitkänen (1977-) yllätti Vailissa sijoittumalla pujottelussa viidenneksi.
(Kuvat: AGENCE ZOOM/Agence Zoom)
2000
Levillä juhlistettiin uuden vuosituhannen vaihtumista käynnistämällä Suomen ensimmäinen gondolihissi. Vuoden 2000 alkutalvella Levillä järjestettiin miesten Eurooppa-cupin pujottelu- ja suurpujottelukisat.
2000
Henna Raita (1975-) laski ensimmäistä kertaa maailmancupissa 10. parhaan joukkoon sijoittuen 7. sijalle Italian Santa Caterinan pujottelussa. Raidan parhaaksi saavutukseksi jäi maailmancupin 6. sija.
2001
Tanja Poutiainen-Rinne (1980-) laski Sestrieren maailmancupin pujottelussa toiseksi. Hän on ensimmäinen suomalainen alppihiihtäjä, joka on yltänyt maailmancupin palkintopallille.
2001
Mikko Ronkainen (1978‒) kuului 2000-luvun alun kumparelaskijoiden eliittiin. Hän voitti kaudella 2000-2001 maailmancupin kokonaiskilpailun ja lajin maailmanmestaruuden Kanadan Whistlerissä.
2001
Sami Uotila (1976-) laski ensimmäisenä suomalaisena miesalppihiihtäjänä maailmancupin palkintokorokkeelle, sijoittuaan Italian Alta Badian suurpujottelussa 3. sijalle. Uotila laski toistamiseen 3. sijalle Slovenian Kranjska Goran suurpujottelussa 2003. Uotila laski uransa aikana 11 kertaa kymmenen parhaan joukkoon alppihiihdon maailmancupissa ja päätti urheilu-uransa vuonna 2007.
2002
Janne Lahtela voitti kultamitalin vuoden 2002 olympialaisissa Salt Lake Cityssä ensimmäisenä suomalaisena freestylehiihtäjänä. Kaikkiaan Lahtela osallistui talviolympialaisiin viisi kertaa. Lopettaessaan uransa 32-vuotiaana vuonna 2006 hän oli kilpaillut kumparelaskun maailmancupissa 17 vuoden ajan, voittanut osakilpailun 20 kertaa ja kokonaiskilpailun kolmesti.
2003
Kalle Palander laski ensimmäisenä suomalaisena alppihiihdon maailmancupin voittoon Itävallan Kitzbühelin pujottelussa. Palander voitti seuraavat viisi pujottelun osakilpailua ja voitti kyseisen kauden pujottelun maailmancupin.
2003
Mikko Ronkainen laski kumparelaskun maailmanmestariksi USA:n Deer Valleyssa.
2004
Levillä järjestettiin ensimmäisen kerran Suomessa alppihiihdon maailmancupin osakilpailu. Lajina oli naisten pujottelu, jossa Tanja Poutiainen-Rinne otti ensimmäisen maailmancup voittonsa. Tanja Poutiainen-Rinne valittiin vuoden parhaaksi naisurheilijaksi.
2004
Para-alppihiihtäjä Katja Saarinen (1979-) saavutti pujottelussa MM-pronssia Itävallan Wildschönaussa.
2005
Rukalla järjestettiin freestylehiihdon MM-kisat, jossa Sami Mustonen ylsi kumpareissa hopealle. Kisoissa oli mukana myös Skicross ja Halfpipe.
2005
Tanja Poutiainen-Rinne varmisti ensimmäisenä suomalaisnaisena pujottelun sekä suurpujottelun maailmancupin kokonaiskilpailun voiton. Bormion MM-kisoissa Poutiainen-Rinne laski hopealle sekä pujottelussa että suurpujottelussa. Tanja Poutiainen-Rinne valittiin vuoden parhaaksi naisurheilijaksi.
2006
Tanja Poutiainen-Rinne toteutti alppihiihdon unelman olympiamitalista laskemalla Torinon olympialaisissa hopealle suurpujottelussa.
Mikko Ronkainen saavutti Olympiahopeaa kumparelaskussa. Kalle Palander oli hyvin lähellä olympiamitalia miesten pujottelussa oltuaan hopeasijalla ensimmäisen kierroksen jälkeen. Tanja Poutiainen valittiin vuoden parhaaksi naisurheilijaksi.
2006
Kalle Leinosesta (1989-) tuli nuorin suomalainen hiihtolajien maailmancupin voittaja, voittaessaan half-pipen maailmancupin kaudella 2005–2006. Leinonen voitti cupin myös kaudella 2006-2007 ja sijoittui toiseksi kaudella 2007-2008.
2006
Sanni Leinonen (1989-) saavutti nuorimpana naisalppihiihtäjänä maailmancupin pisteitä laskemalla 17v. ja 3 päivän ikäisenä 21. sijalle Levin maailmancupissa. Leinonen laski myöhemmin urallaan 7. sijalle Slovenian Mariborin maailmancupin pujottelussa 2010.
2006
Nopeuslaskijat Jukka Viitasaari (248,790 km/h) ja Kati Metsäpelto (237,78 km/h), laskivat Ranskan Les Arcissa Suomen tämän hetken nopeuslaskun vauhti ennätykset.
2007
Suomi sijoittui 4. sijalle Åren alppihiihdon MM-kisojen joukkuekisassa. Joukkueessa laski Tanja Poutiainen-Rinne, Sanni Leinonen, Kalle Palander, Marcus Sandell, Jouni Pellinen ja Tuukka Kaukoniemi.
2008
Suomalaiset Alppihiihto- ja freestylehiihtoseurat perustivat uuden alppilajien yhdistyksen Ski Sport Finland ry:n. Toimitusjohtajaksi valittiin entinen maailmancup laskija Janne Leskinen.
2008
Marcus Sandell (1987-) on nuorin suomalainen miesalppihiihtäjä maailmancupin finaalissa 20v ja 5 kk ikäisenä. Italian Bormion maailmancup finaalin suurpujottelukisassa, jossa Sandell laski 8. sijalle, Sandellista tuli myös nuorin suomalainen miesalppihiihtäjä jonka maailmancupin lähtönumero on arvottu 15. parhaan joukosta.
2009
Alppihiihdon maailmanmestaruuskisat Ranskan Val d’Isèressä huipentuivat suomalaisten osalta Tanja Poutiaisen-Rinteen MM-pronsseihin pujottelussa ja suurpujottelussa. Poutiainen voitti kaudella 2008-2009 suurpujottelun maailmancupin.
2009
Freestylessä Tapio Luusua (1981-) otti hopeaa parikumpareissa ja pronssia kumparelaskussa Japanissa järjestetyissä MM-kisoissa. Luusua voitti urallaan kaksi kumparelaskun maailmancupia, josta ensimmäinen oli Rukalla 2002.
2011
Jouni Pellinen (1983-) voitti ensimmäisen Ski Cross maailmancupinsa Sveitsin Meiringen-Haslibergissä. Pellisestä tuli myös ensimmäinen suomalainen, joka nousi palkintopallille arvokisojen skicrossissa. Hän ylsi hopealle USA:n Deer Valleyssa.
2011
Kalle Palander kilpaili uransa viimeisessä maailmancupissa Söldenin suurpujottelussa 23.10.2011, joka päättyi loukkaantumiseen Rettenbachin jäätiköllä. Palander voitti 14 maailmancupin osakilpailua upean uransa aikana.
2011
Andreas Romar (1989-) laski ensimmäisen kerran kymmenen parhaan joukkoon maailmancupissa sijoittumalla seitsemänneksi Italian Val Gardenan Super-G:ssä. Sijoitus jäi Romarin uransa parhaaksi maailmancup tulokseksi. Romar sijoittui kaikkiaan 5 kertaa kymmenen parhaan joukkoon.
2013
Antti-Jussi Kemppainen (1989-) voitti freeskin halfpipe maailmancup kisan Uuden-Seelannin Cardronassa. Kemppainen laski urallaan 4 kertaa palkintopallille.
2013
Andreas Romar saavutti kaikkien aikojen parhaan suomalaissijoituksen MM-syöksylaskussa sijoittumalla 5. sijalle Itävallan Schladmingissa. Alppiyhdistetyssä Romar sijoittui neljänneksi. Andreas Romar päätti 9 vuotta kestäneen maailmancup uran keväällä 2019.
2013
Marcus Sandell laski 4. sijalle Saksan Garmisch-Partenkirchenin suurpujottelun maailmancupissa, jäädessään 10 sadasosaa palkintokorokkeelta. Sijoitus jäi Sandellin parhaaksi maailmancup tulokseksi. Sandell laski uransa aikana kolme kertaa viiden parhaan joukkoon ja 16 kertaa kymmenen parhaan joukkoon. Marcus Sandellin 12 vuotta pitkä maailmancup ura päättyi vuoden 2017 USA:n Beaver Creekin maailmancupin suurpujottelukisaan.
2014
Tanja Poutiaisen-Rinteen lähes 20 vuotta kestänyt kansainvälinen alppihiihtoura päättyi Sveitsin Lenzerheiden maailmancupin finaaleissa juhlatunnelmiin.
2014
Entinen freestylehiihtäjä Marko Mustonen nimitettiin Ski Sport Finlandin toimitusjohtajaksi.
2014
Martti Uusitalo valittiin FIS Councilin jäseneksi. Vuonna 2022 Uusitalo valittiin FIS varapuheenjohtajaksi. Uusitalon vaikuttava ja merkittävä ura alppihiihdossa alkoi Suomen alppimaajoukkueen urheilijana 90-luvulla, jonka jälkeen hän toimi naisten alppimaajoukkueen päävalmentajana. Uusitalo toimi myös Hiihtoliiton alppi- ja freestylehiihdon lajijohtajana ennen siirtymistään FIS alppilajien koordinaattoriksi. Myöhemmin urallaan Uusitalo toimi vaateyritys Haltin toimitusjohtajana ja on nykyään AB Patrol Trading Oy:n toimitusjohtaja.
2016
Jimi Salonen (1994-) laski uransa parhaan tuloksen, sijoittumalla USA: Deer Valleyn kumparekisassa 2. sijalle. Salonen lopetti pitkän kumpareuransa keväällä 2024.
2017
Samu Torsti (1991-) saavutti uransa parhaimman maailmancup tuloksen laskemalla 10. sijalle Sveitsin Adelbodenin suurpujottelussa.
2018
Entinen kilpa-alppihiihtäjä Iiro Kaukoniemi valittiin Ski Sport Finlandin uudeksi toimitusjohtajaksi.
2020
Para-alppihiihtäjä Santeri Kiiveri (2000-) voitti pujottelun maailmancupin.
2020
Ski Sport Finland julkaisi uuden Fearless Finns brändinsä.
2021
Para-alppihiihtäjä Nette Kiviranta (2001-) laski MM-hopealle Norjan Lillehammerin pujottelussa. Kiviranta sijoittui myös MM-pronssille suurpujottelussa Espanjan Espotissa 2023.
2022
Para-alppihiihtäjä Santeri Kiiveri voitti Pekingin Paralympialaisissa kultaa suurpujottelussa ja hopeaa superalppiyhdistetyssä. Kiiveri lopetti upean urheilu-uransa kevääseen 2024.
2022
Janne Leskinen palasi Ski Sport Finlandin toimitusjohtajaksi.
2023
Jon Sallinen (2000-) voitti uransa ensimmäisen half-pipe maailmancup kisan Kanadan Calgaryssa. Sallinen laski samalla kaudella MM-hopealle Georgian Bakurianissa. Anni Kärävä (2000-) saavutti 5. sijan MM-kisojen naisten slopestyle kisoissa.
2024
Elian Lehto (2000-) laski Suomen kautta aikojen parhaan syöksyn maailmancup tuloksen sijoittumalla 11. sijalle Itävallan Kitzbühelissa. Lehto toistaa 11. sijansa heti seuraavan päivän syöksykisassa. Lehdosta tuli ensimmäinen suomalainen miesalppihiihtäjä, joka lunasti itselleen paikan syöksyn maailmancupin finaaliin.
1930
Norjan Oslon FIS-kongressissa FIS puheenjohtaja Ivar Holmquist sanoi hymyillen: “Syöksy- ja pujottelukilpailuja voidaan järjestää.” Norjan Hiihtoliitto suostui muiden pohjoismaiden suostumuksella (Ruotsi ja Suomi) hyväksymään päätöksen uudesta kisamuodosta, vaikka ennakko-odotukset olivat että pohjoismaat olisivat vastustaneet ehdotusta. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti ja tämä yksinkertainen lause muutti radikaalisti hiihtomaailman.
1934
Suomen Naisten Liikuntakasvatusliitto (SNNL) lähetti puheenjohtaja Kaarina Karin ja toiminnanjohtaja Anna Lehtosen johdolla retkikunnan tutkimusmatkalle Länsi-Lappiin. Retken tuloksena ensimmäinen naisten tunturihiihtokurssi pidettiin 1934 Pallastunturilla. Tästä kurssista käynnistyi Suomen Lapin hiihtomatkailu ja syntyi tunturihiihto, joka oli kotimainen vastine keski-eurooppalaiselle alppihiihdolle.
Suomen ensimmäisen slalom-rinteen vihkiäiset pidettiin 14.1.1934. Bad Grankullan johtajana toimi urheiluvälinetehtailija Arno Hohenthal, jonka myötävaikutuksella Kauniaisten pujottelurinne rakennettiin Erkki Penttilän suunnitelmien mukaan.
Sunnuntaina 18.3.1934 kello 11.00 aloitettiin Puijon rinteessä Suomen ensimmäinen pujottelukilpailu. Uutuuden viehätys oli tuonut katsomoon 6 000 ihmistä, joka oli Puijon kisojen siihenastisen ennätysyleisön.
(Kuva: Mita Lemström kotialbumi)
1936
Helsingin Sanomissa kehuttiin Levitunturia jo keväällä 1936, jossa Levin vahvuuksiin hiihtokohteena lueteltiin esimerkiksi suhteellisen vaivattoman matkanteon ja erityisesti majoituksen sijainnin tunturin välittömässä yhteydessä.
1937
Ensimmäiset syöksy- ja pujotteluneuvojakurssit pidettiin Sallassa. Sallatunturilla ratkottiin myös ensimmäisen kerran syöksyn ja pujottelun Suomen mestaruudet (3. – 4.4.1937). Mestaruuden vei selvällä erolla muihin Erkki Penttilä (1905-2004).
1939
Gunnar Stenforsin (1903‒1955) ja Karl Ebb (1896-1988) osallistuivat ensimmäisinä suomalaisina alppihiihdon MM-kisoihin Puolan Zakopanessa. Stenfors osallistui suomenruotsalaisen hiihtoseuran SFS:n edustajana, Ebb matkusti kisoihin omalla kustannuksellaan.
1941
Toukokuussa 1941 Karl Ebb (1896-1988) oli perustamassa helsinkiläistä Slalom-Seuraa. Ebbin opastuksella seuran laskijat alkoivat harjoitella ympärivuotisesti. Talviset harjoitteluolot paranivat, kun Ebb rakennutti Kiianlinnaan (nykyinen Kalpalinna) Suomen ensimmäisen hiihtohissin vuonna 1951.
1943
Alppilajien SM-kisojen isäntänä toimii Fjällskidarklubben-37, joka järjesti SM-pujottelut Kauniaisten rinteessä. Naisten sarjat oli ensimmäistä kertaa mukana.
(Kuva: Mita Lemström kotialbumi)
1944
Suurpujottelua laskettiin ensimmäisen kerran Suomessa, paikkana oli Rovaniemen Ounasvaara.
1948
Vuonna 1948 Pentti Alonen (1925-2017) ja Aimo Vartiainen (1927-2023) osallistuivat ensimmäisinä suomalaisina olympialaisten alppilajeihin Sveitsin St. Moritzissa.
1952
Pentti Alonen pujottelee sijalle 14 Oslon olympialaisissa talvikisoissa. Sijoitus säilyy parhaana olympiapujottelun saavutuksena aina vuoteen 1992 saakka, jolloin Mika Marila yltää sijalle 12.
1962
Vuonna 1962 Kuusamon Matkailu ryhtyi osakkaaksi Rukatunturi Osakeyhtiöön, joka rakensi Rukalle Suomen ensimmäisen modernin hiihtokeskushotellin, Rukahovin.
1964
Talvella 1964 Eino Kalpala (1926-2022) perheineen hankkivat Kalpalinnaan Pohjoismaiden ensimmäiset lumitykit. Saman vuonna, Kittilän kunta hankki maata Levitunturilta ja rakensi nykyisten Levin eturinteiden paikalle pienen hissin.
1966
Vuonna 1966 Kauniaisten Ulf Ekstam (1941‒) laski toiseksi Kleinwalsertalin FIS:n A-kisoissa, jotka vastasivat nykyistä alppihiihdon maailmancupia (alkoi 1967). Ulf Ekstam oli 1960-luvun laskijoiden joukossa todellinen tekniikkataituri, jonka taidot vetivät vertoja alppimaiden parhaille laskijoille.
1966
Vuonna 1966 Antti-Jussi Tiitola (1936‒2021) osti Teksoglassilta suksien valmistuksessa käytetyt koneet ja ryhtyi valmistamaan Titan-merkkisiä suksia, ensimmäisiä suomalaisia suksia. Parhaimmillaan Titan valmisti lähes 20 000 paria suksia vuodessa. Vuonna 1972 Tiitola myi koneensa Karhulle ja ryhtyi itse Karhun tuotekehityspäälliköksi. Karhulle hän kehitti muun muassa maailman ensimmäiset modernit telemark-sukset.
1968
Kalevi Häkkisen (1928‒2017) elämäntarina alppihiihtäjänä on ainutlaatuinen. Pitkän uransa aikana hän ennätti olla kilpalaskija, kansainvälinen hiihdonopettaja, nopeuslaskija, maajoukkuevalmentaja ja alppihiihtovaikuttaja. Nopeuslaskun maailmanmestaruuden hän voitti vuonna 1968. Vuonna 1970 Häkkinen ylitti ensimmäisenä laskijana 180 km/h rajan. Nopeuslasku-uraansa Häkkinen jatkoi 2000-luvulle saakka. 200 km/h rajan hän ylitti 60-vuotiaana.
1973
Pertti Ruuskanen (1953‒2022) oli 1970-luvulla harvoja suomalaisia, jotka menestyivät kansainvälisissä kisoissa myös syöksylaskussa. Vuonna 1973 Ruuskanen oli Kitzbühelin syöksyssä 22. ja St. Moritzin MM-kilpailujen esikisojen syöksyssä 14.
1973
Riitta Ollikka-Laksola (1956-) oli ensimmäinen suomalainen, joka pääsi maailmancupin pisteille. Historiallinen hetki koettiin Grindelwaldin syöksylaskussa vuonna 1973. Juniorien EM-kisojen hopea vuonna 1974 oli Suomen ensimmäinen arvokisamitali kautta aikojen. Lisäksi hän teki suomalaisnaisten arvokisadebyytin Sankt Moritzin MM-kisoissa vuonna 1974 ja olympiarinteillä Innsbruckissa 1976.
1976
Riitta Ollikka-Laksola on ensimmäinen suomalaisnainen olympiarinteillä. Hän laskee sijalle 17 pujottelussa Innsbruckin olympialaisissa talvikisoissa.
1974
Roger Talermo (1955‒2024) järjesti Nuuksiossa vuonna 1974 Suomen ensimmäiset freestyle kurssit. Hän organisoi Suomulla Suomen ensimmäiset freestyle kisat pääsiäisenä 1977 ja otti freestylen hiihtokoulun opetusohjelmaan. Laskettelun intohimo pysyi mukana Talermon pitkän yritysjohtajan uralla, jonka aikana hän toimi mm. Salomonin kaupallisena johtajana Ranskassa, Atomicin toimitusjohtajana Itävallassa sekä Amer Sportsin toimitusjohtajana. Talermo vaikutti alppilajien mahdollisuuksiin myös Suomen Olympiakomitean puheenjohtajan roolissa sekä Kansallisten Olympiakomiteoiden maailmanliiton (ANOC) hallituksen Euroopan edustajana.
1986
Martti Kellokumpu (1963‒) voitti ensimmäisenä suomalaisena arvokisamitalin freestylessä, kun hän laski kumparelaskun MM-pronssille vuoden 1986 MM-kisoissa Ranskan Tignesissä. Vuonna 1987 hän voitti maailmancupin kokonaiskilpailun.
1987
Tarja Mulari (1965‒) oli maailman nopein nainen suksilla vuosina 1987‒1991. Hän voitti lajin MM-hopeaa vuonna 1987 ja maailmancupin vuonna 1987. Vuonna 1988 Mulari laski maailmanennätyksen nopeudella 214,413 km/h. Albertvillen olympialaisissa vuonna 1992 nopeuslasku oli näytöslajina ja Mulari voitti kultamitalin nopeudella 219,245 km/h, joka oli myös maailmanennätys. Tulos pysyi maailman ennätyksenä vuoteen 1995 saakka.
1992
Mika Marila (1973-) oli ensimmäinen suomalainen mies maailmancupin pisteillä pujottelussa sijoittumalla 29.11.1992 Sestrieren kisarinteessä sijalle 24. Marila laski kerran maailmancupin kymmenen parhaan joukkoon, sijoittumalla Vailin maailmancup pujottelussa 6. sijalle vuonna 1999.
1995
Minna Karhu (1971-) voitti uransa ensimmäisen kumparelaskun maailmancupin Kanadan Mont-Tremblantissa. Karhusta tuli ensimmäinen suomalaisnainen joka on voittanut kumparelaskun maailmancupin. Karhu voitti urallaan kaikkiaan 6 osakilpailua.
(Kuva: AGENCE ZOOM/Agence Zoom)
1996
Janne Leskinen (1971-) kruunasi uransa yltämällä 4. sijalle Sierra Nevadan MM-kisojen supersuurpujottelussa. Kaudella 1996 Leskinen sijoittui Super-G:n maailmancupissa sijalle 16., mikä jäi hänen uransa parhaaksi kaudeksi. Leskinen päätti urheilu-uransa keväällä 1998 ja sijoittui kolme kertaa maailmancupin yksittäisissä tuloksissa kymmenen parhaan joukkoon.
(Kuva: AGENCE ZOOM/Agence Zoom)
1998
Janne Lahtela (1974‒) on Suomen kautta aikojen menestynein freestylehiihtäjä. Naganon olympialaisissa vuonna 1998 kemijärveläinen Lahtela laski hopealle.
(Kuvat: AGENCE ZOOM/Agence Zoom)
1998
Sami Mustonen (1977‒) ylsi aktiiviurallaan freestylehiihdon olympiamitalistiksi. Hän saavutti pronssia Naganon olympialaisten kumparelaskussa vuonna 1998. Mustonen sijoittui pronssille vuoden 1999 Meiringenin MM-kilpailussa, jossa Suomi otti historiallisen kolmoisvoiton.
(Kuvat: AGENCE ZOOM/Agence Zoom)
1999
Janne Lahtela voitti kumparelaskun maailmanmestaruuden 1999 Sveitsin Meiringenissa.
1999
Lauri Lassila (1976‒) oli maailman parhaita kumparelaskijoita vuosituhannen vaihteessa. Vuonna 1999 Lassila voitti Meiringenin MM-kisoissa kumparelaskussa hopeaa. Maailmancupissa Lassila sijoittui toiseksi kaudella 1998–1999 ja kolmanneksi kausilla 1997–1998 ja 1999–2000.
1999
Kalle Palander (1977‒ ) voitti sensaatiomaisesti pujottelun kultamitalin Vailin MM-kisoissa vuonna 1999. Riitta Pitkänen (1977-) yllätti Vailissa sijoittumalla pujottelussa viidenneksi.
(Kuvat: AGENCE ZOOM/Agence Zoom)
2000
Levillä juhlistettiin uuden vuosituhannen vaihtumista käynnistämällä Suomen ensimmäinen gondolihissi. Vuoden 2000 alkutalvella Levillä järjestettiin miesten Eurooppa-cupin pujottelu- ja suurpujottelukisat.
2000
Henna Raita (1975-) laski ensimmäistä kertaa maailmancupissa 10. parhaan joukkoon sijoittuen 7. sijalle Italian Santa Caterinan pujottelussa. Raidan parhaaksi saavutukseksi jäi maailmancupin 6. sija.
2001
Tanja Poutiainen-Rinne (1980-) laski Sestrieren maailmancupin pujottelussa toiseksi. Hän on ensimmäinen suomalainen alppihiihtäjä, joka on yltänyt maailmancupin palkintopallille.
2001
Mikko Ronkainen (1978‒) kuului 2000-luvun alun kumparelaskijoiden eliittiin. Hän voitti kaudella 2000-2001 maailmancupin kokonaiskilpailun ja lajin maailmanmestaruuden Kanadan Whistlerissä.
2001
Sami Uotila (1976-) laski ensimmäisenä suomalaisena miesalppihiihtäjänä maailmancupin palkintokorokkeelle, sijoittuaan Italian Alta Badian suurpujottelussa 3. sijalle. Uotila laski toistamiseen 3. sijalle Slovenian Kranjska Goran suurpujottelussa 2003. Uotila laski uransa aikana 11 kertaa kymmenen parhaan joukkoon alppihiihdon maailmancupissa ja päätti urheilu-uransa vuonna 2007.
2002
Janne Lahtela voitti kultamitalin vuoden 2002 olympialaisissa Salt Lake Cityssä ensimmäisenä suomalaisena freestylehiihtäjänä. Kaikkiaan Lahtela osallistui talviolympialaisiin viisi kertaa. Lopettaessaan uransa 32-vuotiaana vuonna 2006 hän oli kilpaillut kumparelaskun maailmancupissa 17 vuoden ajan, voittanut osakilpailun 20 kertaa ja kokonaiskilpailun kolmesti.
2003
Kalle Palander laski ensimmäisenä suomalaisena alppihiihdon maailmancupin voittoon Itävallan Kitzbühelin pujottelussa. Palander voitti seuraavat viisi pujottelun osakilpailua ja voitti kyseisen kauden pujottelun maailmancupin.
2003
Mikko Ronkainen laski kumparelaskun maailmanmestariksi USA:n Deer Valleyssa.
2004
Levillä järjestettiin ensimmäisen kerran Suomessa alppihiihdon maailmancupin osakilpailu. Lajina oli naisten pujottelu, jossa Tanja Poutiainen-Rinne otti ensimmäisen maailmancup voittonsa. Tanja Poutiainen-Rinne valittiin vuoden parhaaksi naisurheilijaksi.
2004
Para-alppihiihtäjä Katja Saarinen (1979-) saavutti pujottelussa MM-pronssia Itävallan Wildschönaussa.
2005
Rukalla järjestettiin freestylehiihdon MM-kisat, jossa Sami Mustonen ylsi kumpareissa hopealle. Kisoissa oli mukana myös Skicross ja Halfpipe.
2005
Tanja Poutiainen-Rinne varmisti ensimmäisenä suomalaisnaisena pujottelun sekä suurpujottelun maailmancupin kokonaiskilpailun voiton. Bormion MM-kisoissa Poutiainen-Rinne laski hopealle sekä pujottelussa että suurpujottelussa. Tanja Poutiainen-Rinne valittiin vuoden parhaaksi naisurheilijaksi.
2006
Tanja Poutiainen-Rinne toteutti alppihiihdon unelman olympiamitalista laskemalla Torinon olympialaisissa hopealle suurpujottelussa.
Mikko Ronkainen saavutti Olympiahopeaa kumparelaskussa. Kalle Palander oli hyvin lähellä olympiamitalia miesten pujottelussa oltuaan hopeasijalla ensimmäisen kierroksen jälkeen. Tanja Poutiainen valittiin vuoden parhaaksi naisurheilijaksi.
2006
Kalle Leinosesta (1989-) tuli nuorin suomalainen hiihtolajien maailmancupin voittaja, voittaessaan half-pipen maailmancupin kaudella 2005–2006. Leinonen voitti cupin myös kaudella 2006-2007 ja sijoittui toiseksi kaudella 2007-2008.
2006
Sanni Leinonen (1989-) saavutti nuorimpana naisalppihiihtäjänä maailmancupin pisteitä laskemalla 17v. ja 3 päivän ikäisenä 21. sijalle Levin maailmancupissa. Leinonen laski myöhemmin urallaan 7. sijalle Slovenian Mariborin maailmancupin pujottelussa 2010.
2006
Nopeuslaskijat Jukka Viitasaari (248,790 km/h) ja Kati Metsäpelto (237,78 km/h), laskivat Ranskan Les Arcissa Suomen tämän hetken nopeuslaskun vauhti ennätykset.
2007
Suomi sijoittui 4. sijalle Åren alppihiihdon MM-kisojen joukkuekisassa. Joukkueessa laski Tanja Poutiainen-Rinne, Sanni Leinonen, Kalle Palander, Marcus Sandell, Jouni Pellinen ja Tuukka Kaukoniemi.
2008
Suomalaiset Alppihiihto- ja freestylehiihtoseurat perustivat uuden alppilajien yhdistyksen Ski Sport Finland ry:n. Toimitusjohtajaksi valittiin entinen maailmancup laskija Janne Leskinen.
2008
Marcus Sandell (1987-) on nuorin suomalainen miesalppihiihtäjä maailmancupin finaalissa 20v ja 5 kk ikäisenä. Italian Bormion maailmancup finaalin suurpujottelukisassa, jossa Sandell laski 8. sijalle, Sandellista tuli myös nuorin suomalainen miesalppihiihtäjä jonka maailmancupin lähtönumero on arvottu 15. parhaan joukosta.
2009
Alppihiihdon maailmanmestaruuskisat Ranskan Val d’Isèressä huipentuivat suomalaisten osalta Tanja Poutiaisen-Rinteen MM-pronsseihin pujottelussa ja suurpujottelussa. Poutiainen voitti kaudella 2008-2009 suurpujottelun maailmancupin.
2009
Freestylessä Tapio Luusua (1981-) otti hopeaa parikumpareissa ja pronssia kumparelaskussa Japanissa järjestetyissä MM-kisoissa. Luusua voitti urallaan kaksi kumparelaskun maailmancupia, josta ensimmäinen oli Rukalla 2002.
2011
Jouni Pellinen (1983-) voitti ensimmäisen Ski Cross maailmancupinsa Sveitsin Meiringen-Haslibergissä. Pellisestä tuli myös ensimmäinen suomalainen, joka nousi palkintopallille arvokisojen skicrossissa. Hän ylsi hopealle USA:n Deer Valleyssa.
2011
Kalle Palander kilpaili uransa viimeisessä maailmancupissa Söldenin suurpujottelussa 23.10.2011, joka päättyi loukkaantumiseen Rettenbachin jäätiköllä. Palander voitti 14 maailmancupin osakilpailua upean uransa aikana.
2011
Andreas Romar (1989-) laski ensimmäisen kerran kymmenen parhaan joukkoon maailmancupissa sijoittumalla seitsemänneksi Italian Val Gardenan Super-G:ssä. Sijoitus jäi Romarin uransa parhaaksi maailmancup tulokseksi. Romar sijoittui kaikkiaan 5 kertaa kymmenen parhaan joukkoon.
2013
Antti-Jussi Kemppainen (1989-) voitti freeskin halfpipe maailmancup kisan Uuden-Seelannin Cardronassa. Kemppainen laski urallaan 4 kertaa palkintopallille.
2013
Andreas Romar saavutti kaikkien aikojen parhaan suomalaissijoituksen MM-syöksylaskussa sijoittumalla 5. sijalle Itävallan Schladmingissa. Alppiyhdistetyssä Romar sijoittui neljänneksi. Andreas Romar päätti 9 vuotta kestäneen maailmancup uran keväällä 2019.
2013
Marcus Sandell laski 4. sijalle Saksan Garmisch-Partenkirchenin suurpujottelun maailmancupissa, jäädessään 10 sadasosaa palkintokorokkeelta. Sijoitus jäi Sandellin parhaaksi maailmancup tulokseksi. Sandell laski uransa aikana kolme kertaa viiden parhaan joukkoon ja 16 kertaa kymmenen parhaan joukkoon. Marcus Sandellin 12 vuotta pitkä maailmancup ura päättyi vuoden 2017 USA:n Beaver Creekin maailmancupin suurpujottelukisaan.
2014
Tanja Poutiaisen-Rinteen lähes 20 vuotta kestänyt kansainvälinen alppihiihtoura päättyi Sveitsin Lenzerheiden maailmancupin finaaleissa juhlatunnelmiin.
2014
Entinen freestylehiihtäjä Marko Mustonen nimitettiin Ski Sport Finlandin toimitusjohtajaksi.
2014
Martti Uusitalo valittiin FIS Councilin jäseneksi. Vuonna 2022 Uusitalo valittiin FIS varapuheenjohtajaksi. Uusitalon vaikuttava ja merkittävä ura alppihiihdossa alkoi Suomen alppimaajoukkueen urheilijana 90-luvulla, jonka jälkeen hän toimi naisten alppimaajoukkueen päävalmentajana. Uusitalo toimi myös Hiihtoliiton alppi- ja freestylehiihdon lajijohtajana ennen siirtymistään FIS alppilajien koordinaattoriksi. Myöhemmin urallaan Uusitalo toimi vaateyritys Haltin toimitusjohtajana ja on nykyään AB Patrol Trading Oy:n toimitusjohtaja.
2016
Jimi Salonen (1994-) laski uransa parhaan tuloksen, sijoittumalla USA: Deer Valleyn kumparekisassa 2. sijalle. Salonen lopetti pitkän kumpareuransa keväällä 2024.
2017
Samu Torsti (1991-) saavutti uransa parhaimman maailmancup tuloksen laskemalla 10. sijalle Sveitsin Adelbodenin suurpujottelussa.
2018
Entinen kilpa-alppihiihtäjä Iiro Kaukoniemi valittiin Ski Sport Finlandin uudeksi toimitusjohtajaksi.
2020
Para-alppihiihtäjä Santeri Kiiveri (2000-) voitti pujottelun maailmancupin.
2020
Ski Sport Finland julkaisi uuden Fearless Finns brändinsä.
2021
Para-alppihiihtäjä Nette Kiviranta (2001-) laski MM-hopealle Norjan Lillehammerin pujottelussa. Kiviranta sijoittui myös MM-pronssille suurpujottelussa Espanjan Espotissa 2023.
2022
Para-alppihiihtäjä Santeri Kiiveri voitti Pekingin Paralympialaisissa kultaa suurpujottelussa ja hopeaa superalppiyhdistetyssä. Kiiveri lopetti upean urheilu-uransa kevääseen 2024.
2022
Janne Leskinen palasi Ski Sport Finlandin toimitusjohtajaksi.
2023
Jon Sallinen (2000-) voitti uransa ensimmäisen half-pipe maailmancup kisan Kanadan Calgaryssa. Sallinen laski samalla kaudella MM-hopealle Georgian Bakurianissa. Anni Kärävä (2000-) saavutti 5. sijan MM-kisojen naisten slopestyle kisoissa.
2024
Elian Lehto (2000-) laski Suomen kautta aikojen parhaan syöksyn maailmancup tuloksen sijoittumalla 11. sijalle Itävallan Kitzbühelissa. Lehto toistaa 11. sijansa heti seuraavan päivän syöksykisassa. Lehdosta tuli ensimmäinen suomalainen miesalppihiihtäjä, joka lunasti itselleen paikan syöksyn maailmancupin finaaliin.