Jon Sallinen takaisin suksilla!
Rukan rinnekuppilaan aamukahville lasketteli myhäilevä Jon Sallinen. Viime keväänä pahasti vaurioituneen polven kuntoutus on edennyt siihen vaiheeseen, että hän saa sovitella monoja jalkaan ja kokeilla laskemista rinteessä.
MM-hopeamitalisti ja X Gamesin pronssilaskija saa hörppiä sumppia ihan rauhassa, freeski-junnut ovat vielä nukkumassa ja vanhempi väki ei suksisankaria tunnista. Sallinen kertoo, että ensimmäiset laskut sujuivat hyvin.
”Laskettelu maistuu hyvältä, kauan olen odottanut suksille pääsemistä. Laskin ensimmäiset mäet ennen haastattelua. Hyvältä on tuntunut ja pystyin laskemaan perusrinnettä ihan normaalisti.”
Ennen suksille pääsyä polven kuntoutukseen on kuulunut monta eri vaihetta. Samalla leikatusta polvesta on tullut liki itseellinen yksikkö, josta puhutaan vähän kuin kehon ulkopuolisesta itsenäisestä osasta.
”Leikkauksen jälkeen ohjelmassa oli ihan perinteistä jalan nostelua. Kun pääsin kävelemään alkoi kuuden kuukauden kova treenaaminen, raakaa punttia ja voimien keräämistä. Viimeinen kuukausi on keskitytty jarruttaviin liikkeiden tarvitsemaan voimaan, joita laskemisessa on. Tästä eteenpäin kuntoutuksessa on paljon laskemista.”
Leikattu polvi toimii ongelmitta arkielämässä ja se mahdollistaa esimerkiksi sulkapallon pelaamisen. Täydessä toimintakunnossa se ei Sallisen mukaan kuitenkaan ole.
”Suurin yksittäinen haaste on polven koukistus, sitä ei saa samalla tavalla koukkuun kuin terveen polven. Se on ihan normaalia tämän vamman kanssa, mutta kyllä se ajan kanssa vielä koukkuun menee. Nyt tarvitaan paljon laskemista, että polvi tottuu tähän tekemiseen. Jarruttavaa voimaa hankitaan vielä paljon lisää, kuten myös toistoja. Etenemisen pitää tapahtua rauhallisesti, toistojen ja tuntemusten kautta edetään aina seuraavaan vaiheeseen.”
Varovaista lajin seurantaa
Halfpipen maailmancup-kausi on lähtenyt käyntiin. Sallinen kertoo seuraavansa kisoja enemmänkin sivusilmällä.
”En uskalla seurata aktiivisesti, ettei paluu kisakouruun ala liikaa polttelemaan. Erityisesti seuraan tiimikavereita, (Team Europe) kahta sveitsiläislaskijaa Robin Briguetia ja Rafael Kreienbuehlia. Treeneistä on kuulunut, että siellä on kokeiltu uudenlaisia temppuja, mutta kisoissa niitä ei ole vielä näkynyt. On mielenkiintoista nähdä, mikä on temppujen taso tällä kaudella.”
Kauden alkaessa käynnistyi myös 2026 olympiakisojen ranking-pisteiden laskenta. Pisteitä voi kerätä kymmenestä maailmancupin kisasta. Mikäli Sallinen ei kisaa tällä kaudella, häneltä jää viisi karsintakisaa väliin. Hän ei ole huolissaan olympiapaikasta.
”Ihan luottavaisena olen, vaikken pääsisi tänä kautena kisaamaan. Siellä on kuitenkin viisi kisaa jäljellä. Jos saan normitatsin, niin karsinta pitäisi läpäistä, ei hätää.”
Kuntoutus raskainta mielelle
Sallinen on aina ollut kova touhuamaan jotain, erilaiset urheilulajit ja eritoten extreme-lajit löytyvät Sallisen harrasteiden listalta. Polven kuntoutus alkoi myös asenteen muokkauksella.
”Tämä on ollut mielelle raskasta. Heti alussa päätin, etten ota tästä stressiä, vaan kuntoutan polvea rauhassa. Päätin, että edetään polvi edellä. Jos tuntuu, ettei se ole vielä valmis, niin turha sitä on hoputtaa. Kyllä se aina välillä tuntemuksilla muistuttaa, että kuntoutus on vielä meneillään. Kyllä mä pystyn ottamaan rauhassa ja polvi kyllä muistuttaa, että nyt kannattaa chillata ennen seuraavaan vaiheeseen siirtymistä.”
Sallinen kertoo, että hän kuntoutuksen aikana käynyt pelaamassa golfia ja lukeneensa kirjoja aiempaa enemmän.
Kaikenlainen laskeminen kiinnostaa
Kahvit on juotu ja Sallinen lähtee takaisin rinteeseen. Hän on nuorempana laskenut kisaa alppihiihdossa, kumparelaskussa sekä ski crossissa, ennen halfpipeen keskittymistä. Hissimatkalla hän kertoo pitävänsä ihan peruslaskettelusta.
”Semmoisella pintakovalla rinteellä on hauska tehdä leikkaavia käännöksiä. Pitäisi hommata ehkä semmoisen kunnon pujottelusukset, että pääsisi sitäkin aina välillä tekemään?”
Hänen laskemisesta näkee alppihiihtotaustan. Suksi on tarkasti kantillaan, vaikka hän temppusuksilla laskeekin. Laskuasento on oppikirjamaisen hyökkäävä, kädet ovat freeski-laskijalle tyypillisesti vähän alhaalla. Laskeminen on varman näköistä, eikä siitä uskoisin, että suksilla on toipilas.
Sallinen kertoo aiemmin viikolla tehneensä suksitilauksen Atomicin tehtaalta. Normaalikaudella hänellä kuluu noin viisi paria suksia. Ajatuksia on selkeästi käännetty jo myös kisalaskemisen suuntaan. Paluu kisojen pariin voi kuitenkin voi venyä ensi kaudelle.
”Nyt lasken niin paljon kuin mahdollista. Ei joka päivä, mutta jouluksi tulen perheen kanssa takaisin Rukalle. Tammikuussa lähden Sveitsiin pidempien mäkien luokse. Kun polvi tuntuu paremmalta, niin lisään laskumääriä. Ei ole sovittua paluupäivämäärää, etenen kehoa, tai eritoten polvea kuunnellen.”
Kasvoilta kuultaa vieno hymy, laskeminen tuntuu selkeästi kivalta. Pää kääntyilee jo parkin hyppyreiden suuntaan, mutta vielä hän laskee niiden sivuilta. Milloinka Sallinen uskaltaa laskea luontonsa valloilleen, eli testailemaan temppuilemista?
”Takaperin laskemista en ole vielä kokeillut, mutta saan temppuilla loivilla rinteillä. Esimerkiksi kääntyminen takaperin laskuun ja toisinpäin on ihan sallittua. Eiköhän tässä lähipäivinä kokeilla vähän temppuillakin.”
