Uutiset
Pysy ajan tasalla kaikista viimeaikaisista tapahtumista ja uutisista, sekä kilpailuista että niiden ulkopuolella.
Uutiset
Elian Lehto 16. Bormion syöksyssä
28.12.2024
Elian Lehto 42. Val Gardenan syöksyssä
21.12.2024
Elian Lehto 27. Bormion super-g:ssä
29.12.2024
Elian Lehto 16. Bormion syöksyssä
28.12.2024
Elian Lehto 42. Val Gardenan syöksyssä
21.12.2024
Urheilijat
Tutustu kaikkiin Fearless Finns -urheilijoihin. Keitä he ovat ja mitkä ovat heidän viimeisimmät saavutuksensa?
Lajin merkittävimmät hetket
1930
Norjan Oslon FIS-kongressissa FIS puheenjohtaja Ivar Holmquist sanoi hymyillen: “Syöksy- ja pujottelukilpailuja voidaan järjestää.” Norjan Hiihtoliitto suostui muiden pohjoismaiden suostumuksella (Ruotsi ja Suomi) hyväksymään päätöksen uudesta kisamuodosta, vaikka ennakko-odotukset olivat että pohjoismaat olisivat vastustaneet ehdotusta. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti ja tämä yksinkertainen lause muutti radikaalisti hiihtomaailman.
1934
Suomen Naisten Liikuntakasvatusliitto (SNNL) lähetti puheenjohtaja Kaarina Karin ja toiminnanjohtaja Anna Lehtosen johdolla retkikunnan tutkimusmatkalle Länsi-Lappiin. Retken tuloksena ensimmäinen naisten tunturihiihtokurssi pidettiin 1934 Pallastunturilla. Tästä kurssista käynnistyi Suomen Lapin hiihtomatkailu ja syntyi tunturihiihto, joka oli kotimainen vastine keski-eurooppalaiselle alppihiihdolle.
Suomen ensimmäisen slalom-rinteen vihkiäiset pidettiin 14.1.1934. Bad Grankullan johtajana toimi urheiluvälinetehtailija Arno Hohenthal, jonka myötävaikutuksella Kauniaisten pujottelurinne rakennettiin Erkki Penttilän suunnitelmien mukaan.
Sunnuntaina 18.3.1934 kello 11.00 aloitettiin Puijon rinteessä Suomen ensimmäinen pujottelukilpailu. Uutuuden viehätys oli tuonut katsomoon 6 000 ihmistä, joka oli Puijon kisojen siihenastisen ennätysyleisön.
(Kuva: Mita Lemström kotialbumi)
1930
Norjan Oslon FIS-kongressissa FIS puheenjohtaja Ivar Holmquist sanoi hymyillen: “Syöksy- ja pujottelukilpailuja voidaan järjestää.” Norjan Hiihtoliitto suostui muiden pohjoismaiden suostumuksella (Ruotsi ja Suomi) hyväksymään päätöksen uudesta kisamuodosta, vaikka ennakko-odotukset olivat että pohjoismaat olisivat vastustaneet ehdotusta. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti ja tämä yksinkertainen lause muutti radikaalisti hiihtomaailman.
1934
Suomen Naisten Liikuntakasvatusliitto (SNNL) lähetti puheenjohtaja Kaarina Karin ja toiminnanjohtaja Anna Lehtosen johdolla retkikunnan tutkimusmatkalle Länsi-Lappiin. Retken tuloksena ensimmäinen naisten tunturihiihtokurssi pidettiin 1934 Pallastunturilla. Tästä kurssista käynnistyi Suomen Lapin hiihtomatkailu ja syntyi tunturihiihto, joka oli kotimainen vastine keski-eurooppalaiselle alppihiihdolle.
Suomen ensimmäisen slalom-rinteen vihkiäiset pidettiin 14.1.1934. Bad Grankullan johtajana toimi urheiluvälinetehtailija Arno Hohenthal, jonka myötävaikutuksella Kauniaisten pujottelurinne rakennettiin Erkki Penttilän suunnitelmien mukaan.
Sunnuntaina 18.3.1934 kello 11.00 aloitettiin Puijon rinteessä Suomen ensimmäinen pujottelukilpailu. Uutuuden viehätys oli tuonut katsomoon 6 000 ihmistä, joka oli Puijon kisojen siihenastisen ennätysyleisön.
(Kuva: Mita Lemström kotialbumi)