Tuulitunneli ja Janne Ahonen avuksi suorituskyvyn parantamiseksi

Ski Sport Finland on olympiavuoden kunniaksi käynnistänyt projektin yhdessä Olympiakomitean kanssa, jonka tavoitteena on hakea kilpailuetua pukurintamalla. Mukana testissä ovat urheilijan ja tuulitunnelia operoivan Arteformin toimitusjohtaja Juha Kivekkään lisäksi Ski Sport Finlandin toimitusjohtaja Janne Leskinen, Lehdon valmentaja Eero ”Erkka” Blomqvist sekä räätälin roolissa parhaiten mäkihyppääjänä tunnettu Janne Ahonen.

Testin erityinen painopiste on puvun materiaaleissa, joita kokeillaan neljässä eri versiossa. Ahonen on innoissaan saadessaan olla mukana projektissa.

– Tämä on todella mielenkiintoista ja helppoa verrattuna mäkihyppyyn. Tässä vain nopeus ratkaisee. Hyöty tulee pienistä asioista, kuten suorista lahkeista, kainaloista tai kaula-aukosta. Oleellista on, että kangas istuu tiiviisti kaikissa laskuasennoissa. Laskennallisesti viimeisen päälle hiotuilla asuilla voi saada jopa sekunnin hyödyn kahden minuutin radalla. Se on toki laskentaa, mutta kymmenykset ovat ihan realistisia, Ahonen sanoo ja jatkaa.

– Saumojen suunnalla ja sijoittelulla on myös paljon merkitystä ilmanvastuksen kannalta.

Valmentaja Blomqvist kertoo, että kaikki joukkueet tekevät vastaavia testejä.

– Sveitsiläiset tekevät testinsä Saksassa Audin autotehtaan tuulitunnelissa. Jos haluamme pysyä mukana kehityksessä, meidän on tehtävä omaa työtä. Erilaisia kankaita on tarjolla, ja nyt etsimme parasta ratkaisua.

Tuulitunnelissa olosuhteet pysyvät vakioina, joten myös laskuasentoja voidaan testata. Esimerkiksi sauvojen oikealla kulmalla liukuasennossa voi voittaa kymmenyksen.

– Yksityiskohtien kautta rakennamme kokonaisuutta. Urheilija ratkaisee, mutta välineillä on merkitystä. Kun tavoite on huipulla, kaikki keinot suorituskyvyn parantamiseksi on käytettävä, Blomqvist toteaa.

Vertailupukuna toimi viime kaudella käytetty malli. Mittauksissa olleet kolme uutta kangasvaihtoehtoa osoittivat, että vanha puku oli hyvä, mutta ei täydellinen. Testien perusteella parhaasta kankaasta teetetään seuraavaksi eri leikkauksisia versioita uuteen testiin. Lehto saa jokaiseen kisaviikonloppuun käyttöönsä uuden puvun, joiden hinta tulee vaihtelemaan 200–1 200 euron välillä kangasvalinnasta riippuen.

Testipäivä käy työstä

Tuulitunnelitouhut kuulostavat huipputeknisiltä, jota ne ovatkin, mutta itse tuulitunnelin ympäristö on rustiikkista ja rouheaa. Testipäivän aikana Lehto pukee uuden asun päälleen noin 20 kertaa Blomqvistin avustamana. Tuulitunnelin ilmavirtaa säädetään tarpeen mukaan, yleisimmin 100 km/h vauhtiin. Testitulosten vertailtavuuden takaamiseksi Lehdon on osattava vakioida asentonsa tarkasti. Yksi testiajo kestää 2–3 minuuttia, ja siinä Lehto on kussakin laskuasennossa noin kymmenen sekuntia kerrallaan.

– Tämä on homma, joka on tehtävä. Onhan tämä sinällään mielenkiintoista, mutta kyllä iltapäivästä alkoi jo tuntua aika yksitoikkoiselta, Lehto myöntää.

Mittareiden lisäksi tärkeää on urheilijan omat muistiinpanot jokaisen ajon jälkeen.

– Eroja näkyy mittauksissa, vaikka en itse tunne niitä. Siksi on tärkeää kirjata heti ylös, mitä asentoja kokeiltiin ja mitä haettiin, Lehto kertoo.

Hänellä on myös selkeä käsitys hyvästä puvusta.

– Puvun pitää istua napakasti ja liikkua joustavasti. Mieluummin otan epämukavan, mutta nopean asun kuin mukavan, mutta hitaan.

Ensimmäisen testipäivän päätteeksi Lehto oli tyytyväinen.

– Suuria yllätyksiä ei tullut, mutta pieniä tiedonmurusia kyllä. Uskon, että näillä tuloksilla, yhdessä tulevien testien kanssa on merkitystä myös sijoitusten kannalta.

Tuulitunnelitestaukset jatkuvat lokakuussa.